Sain koti-kotoani, eli lapsuudenkodistani nojatuolin, joka on aikanaan hankittu minulle. Tuolissa oli lakattu, mäntyinen runko ja pellavainen kangas selkä- ja istuinosana. Pehmuste oli paksua pellavanväristä, punaisella raidoitettua puuvillaa. Tuoli on ainakin 25 vuotta vanha - samoin kangas ja pehmuste. Kyllä kangas on kestävää!

Ajattelin hiukan uudistaa tuolia, koska pellavainen kangas oli paikoin kulunut ja lika pinttynyt siihen. Myös pehmusteen kangas oli kulunut ja pinttynyt. Puuosat olivat hyvässä kunnossa - lakka oli paikoin kulunut pois, mutta kolhuja oli vähän.

Ja tässäpä tulos.

Puuosat hioin ensin karkealla hiomapaperilla (80) ja lopuksi hienolla paperilla (120 ja 160). Apuna käytin hiomahiirtä. Koska tuoli on tarkoitettu lasten käyttööön, vahasin puuosat kolmeen kertaan mahdollisimman myrkyttömällä vahalla, eli jo ennestään tutulla, Liberon Bloom-vahan sävyllä "kaarna". Tuo vaha on ihan loistava! Todella helppo levittää, soveltuu lasten leluihin yms. ja ei haise! Kuivuu lisäksi nopeasti. Kuivumisen jälkeen hankasin puuosia vanhalla sukalla, jolloin pinta sai satiinisen kiillon. Ei haittaa, vaikka lapset imeskelisivät käsinojia, mitä meidän tyttö ainakin harrastaa...

Pellavaisen kankaan uusin myös. Kankaan vaihtamiseksi puuosat oli irroitettava toisistaan, mutta onneksi ne kiinnittyvät vain muutamalla ruuvilla, jotka saa auki kuusiokoloavaimella. Ratkoin vanhasta kankaasta ompelusaumat ja mittasin mitan kanssa uuteen kankaaseen ommeltavien saumojen paikat. Ihme ja kumma, saumat osuivat kerralla oikeisiin kohtiin! Pellavainen kangas löytyi Eurokankaasta "latopellava" nimellä. Kangas on erittäin tiivistä ja tukevaa.

Pehmustetta en viitsinyt tehdä kokonaan uusiksi, koska vanhan pehmusteen kangas oli vain paikoin kulunut, mutta itse pehmuste oli vielä muhkea. Tein pehmusteelle päällisen Marimekon musta-harmaasta "Leijona"-markiisista. Ostin kankaan alennusmyynnistä jo jokunen aika sitten. Nyt sille tulikin hyvä käyttökohde! Kankaan saa pestä 60 asteessa, joten senkin puolesta sopiva tarkoitukseen.

Tuolista tuli kaikin puoli ihana! Vähän artek-henkinen...

Nappasin eilen kuvan myös neuletakista, joka valmistui viikonloppuna.

Lankana Samos - valkoinen ja vaaleanpunainen. Lankaa kului noin 150 g. Puikot 4,5 mm, tavalliset pitkät ja virkkuukoukku 3,5 mm. Ohjeen otin Novitan kevät 2008 lehdestä, vaikka samaa tässä ei ole juuri muuta kuin silmukkamäärät ja mitat. Ohjeessa - sisälsi hupputakin ja housut - oli käytetty lankoina Samosta ja Palmaa. Minulla sattui olemaan muutama kerä Samosta, jotka halusin pois lankalaatikosta, joten käytin vain sitä. Sitä paitsi en tykkää yhtään tuosta Palmasta...

Takin koko on 74/80 cm ja neuloin etu- ja takakappaleet yhtenäisenä kainaloihin saakka, vuorotellen 2 krs vaaleanpunaista ja valkoista. Kainaloista ylöspäin käytin pelkkää valkoista, koska vaaleanpunaista oli vain nöttönen jäljellä... Ohjeen takissa oli huppu, mutta minusta huppu on erittäin epäkäytännöllinen pienen lapsen vaatteessa. Paitsi ulkovaatteessa! Jätin siis hupun pois ja viimeistelin pääntien virkkaamalla vaaleanpunaisella kiinteitä silmukoita. Oikea puoli onnistui kerralla, mutta vasemman tein varmaan viisi kertaa uudestaan ja vieläkin siihen näyttää jääneen joku mutka. Murr!!! Napit löytyivät paikallisesta kangaskaupasta ja muistuttavat ihanasti puisia, vaikka ovatkin muovia. Muoviset ovatkin käytännöllisemmät, koska lankakin on konepestävää...

Takista tuli hempeän tyttömäinen. Tykkään! Toivottavasti tyttökin...

Moikkelis!