Minun mummoni oli ahkera neulomaan ja virkkaamaan. Muistan hänen tehneen ainakin itselleen vaatteita myös ompelemalla - käsin! Sitä en muista, oliko hänellä jonkinlaisia kaavoja vaatteisiin, vai leikkasiko hän vain kappaleet mittojen mukaan. Hienoja ja pidettäviä vaatteita niistä kuitenkin tuli!

Mummoni neuloi sukkia ja lapasia kuin kone! Niitä todellakin tuli kuin liukuhihnalta. Lankana hän ilmeisestikin käytti Seiska veikkaa, koska sen vyötteen muistan nähneeni. Saattoi olla myös Nallea. Pääasiassa kuitenkin sellaisia markettilankoja. Mummo neuloi aina ohuilla puikoilla, eikä hän välittänyt puikkosuosituksista. Hänen mielestään sukkien ja lapasten tuli kestää ja kestäviä niistä saatiin neulomalla mahdollisimman tiivistä pintaa. Mummoni kuoltua otin talteen hänen käyttämänsä rautaiset sukkapuikot ja mittasin niiden paksuudeksi 2 ja 2,5 mm. Aika ohuilla puikoilla se mummo tikutteli. Mutta kymmenen vuotta sitten neulotut sukat ovat edelleen käytössä!

Yleensä mummo neuloi sileää pintaa, mutta minun sukkiin ja lapasiin hän teki lisäksi palmikoita ja myös korinpohja-tyylistä pintaneuletta. Minulle hän neuloi myös muutamat säärystimet, kun pyysin. Muistan, että isälläni oli vaatekaapin yläkaapissa iso laatikollinen uusia, mummon, eli äitinsä neulomia villasukkia. Eihän hän edellisiä ehtinyt paljon pitää, kun mummo antoi jo uudet.

Virkkaustöitä mummo teki myös ahkerasti. Jokaiselle lapsenlapselle hän virkkasi sänkypeiton ja jokaiselle lapselleen parisängyn peiton. Lisäksi verhoja, liinoja ja tyynynpäällisiä. Sain tässä jokin aika sitten äidiltäni mummon muinoin virkkaaman verhokapan.

Virkkauksensa mummo teki aina Finlan kalalangasta! Siitä paksummasta, eli onko se nyt 9 vai 12 säikeinen... Ja pienellä koukulla! On ne vaan niin hienoja! Ohjeet hän otti yleensä ET-lehdestä tai vastaavasta. Leikkasi virkkauskaaviot talteen ja talletti jonnekin kirjan väliin. Neulomista ja virkkausta hän harrasti sohvalla tai nojatuolissa istuen, pienen jalkalampun valossa.

Mummo oli kyllä kaikkien aikojen mummo! Hän oli käytännön ihminen, joka parsi rikki menneet sukat tai neuloi vanhoihin varsiin uudet terät. Mitään hän ei viskannut, jos sen pystyi korjaamaan. Romusta ja romppeesta hän ei välittänyt. Joi loppuun asti pannukahvia kerman kera. Ei omistanut mikroa tai kahvinkeitintä, saatikka sähkövatkainta tai ompelukonetta. Sellainen oli minun mummoni. Paras mummo!

Moikkelis!